PITRO -BRIDGE KILLER:
Pitro on neljän hengen korttipeli, jota myös Pidroksi kutsutaan. Pelaajat muodostavat kahden henkilön joukkueet. Parin pelaajat istuvat pelipöydän vastakkaisilla puolilla. Peli muistuttaa jonkin verran Bridgeä, mutta on helpompi oppia ja mielenkiintoisempi pelata. Pitron parissa saadaan hyvinkin kulumaan iloisia iltoja ja viikonloppuja. Myös Pitrossa jälkipeli muodostaa epävirallisen, mutta tärkeän osan tapahtumaa. Pitroa pelataan Kokkolan seudulla ja järjestetäänpä siinä vuosittain maailmanmestaruuskisatkin. Vaikkakin peli on paikallisesti erittäin suosittu, ei se jostain syystä ole levinnyt ympäri universiumia.

Pistekortit.
Yhden pisteen kortteja ovat: ässä, kakkonen, kymppi ja jätkä. Näiden lisäksi pisteitä saadaan viitosista (pitroista). Viitosesta saadaan viisi pistettä. Pistekortin saa hyväkseen se pari, joka pelatulla kierroksella on pelannut isoimman kortin. Poikkeuksen muodostaa kakkonen, jonka saa aina kortin haltija.Erikoisuutena pelissä on vielä se, että molemmat pelattavan maan väriset viitoset (pitrot) ovat pelissä mukana. Esim. ristillä pelattaessa ovat mukana ristiviitonen ja pataviitonen, hertalla pelattaessa hertta viitonen ja ruutuviitonen jne. Näin ollen yhdellä pelikierroksella on mukana 14 korttia ja myös 14 pistettä.
Ässä on isoin kortti ja muut kortit suoraan korttien silmäluvun mukaan.

Korttien jakaminen.
Jakaja jakaa kaikille pelaajille yhdeksän korttia (kolme kerrallaan). Nämä kortit pelaajat saavat katsoa heti. Lisäksi pelaajille jaetaan "apukortteja" neljä kappaletta kullekin. Nämä kortit jaetaan kuvapuoli alaspäin, eikä niitä saa katsoa vielä tässä vaiheessa. Huomioitavaa on, että apukorttien jaon jakaja aloittaa itsestään, kun normaalisti jaetaan ensimmäiset kortit jakajan vasemmalla puolella olevalle pelaajalle.

Huutaminen.
Kun kortit on jaettu, jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa ns. huutamisen. Pelaaja lupaa korttiensa perusteella (tai tuurilla), kuinka paljon he saisivat tämän jaon pisteistä, jos pelattaisiin heidän valitsemallaan maalla. Aiottua maata EI saa vielä ilmoittaa. Minimihuuto on kuusi pistettä. Maksimihuuto on 14 pistettä. Mikäli pelaaja ei huuda mitään, ilmoittaa hän päästävänsä huutovuoron ohi. Viimeisenä huutovuorossa on jakaja. Mikäli kukaan pelaajista ei huuda mitään, on jakajalla ns. pakkopeli. Pakkopelissä jakajan huudoksi lasketaan kuusi pistettä ja jakaja saa valita pelattavan maan. Poikkeuksen huutopelissä muodostaa mahdollisuus huutaa 28 pistettä. Yleensä sovitaan, että 28 saa huutaa vain jos pitää kädessään "varmoja pisteitä" eli ässää ja kakkosta. Jos pelaaja huutaa 28 ja pari saa kaikki jaossa olevat 14 pistettä, saavat he pisteet tuplana. 28 voi ylittää vain jakaja ilmoittamalla vaihtavansa maan. Tällöin siis jakaja huutaa saman 28, mutta saa valita maan.

Pelikierros.
Isoimman huudon luvannut pelaaja ilmoittaa, millä maalla pelataan. Tämän jälkeen pelaajat saavat katsoa myös apukortit. Kukin pelaaja jättää käteensä kuusi korttia. Mikäli pelaajalla ei ole pelattavaa maata kuutta korttia, täyttää hän kätensä lopun millä tahansa muilla korteilla. Jos taas pelaajalla on enemmän kuin kuusi korttia pelattavaa maata, täytyy hänen "myydä" ylimääräiset kortit. Toisin sanoen hän ilmoittaa myyvänsä kortteja ja laittaa pöydälle kuvapuoli ylöspäin ylimääräiset korttinsa, joita ei siis pelata sillä kierroksella kenenkään toimesta (ei pistekortteja). Nyt siis kaikilla on kädessään kuusi korttia ja pelaaminen alkaa. Isoimman huudon luvannut pelaaja aloittaa pelin pelaamalla yhden korteistaan. Kierros pelataan myötäpäivään. Kortit jäävät pöytään, kortin pelanneen pelaajan eteen. Isoimman kortin pelanneen pelaajan joukkue saa hyödykseen kierroksen kaikki pistekortit lukuunottamatta mahdollisesti pelattua kakkosta. Seuraavan kierroksen aloittaa pelaaja, joka löi kierroksen isoimman kortin. Mikäli tältä pelaajalta loppuivat pelattavat kortit, jatkaa hänen vasemmalla puolellaan oleva pelaaja. Pelaajan on pakko pelata määrättyä maata, mahdolliset ylimääräiset kortit ovat vain hämäämässä muita pelaajia. Kun pelaajalta on loppunut pelattavan maan kortit, heittää hän korttinsa pois omalla vuorollaan. Koska viitosia on pelissä aina kaksi, on pelattavan maan viitonen vahvempi kortti. Toisin sanoen jos viimeisellä kierroksella on vain kahdella pelaajalla enää kortteja jäljellä, pelattaessa viitoset, voittaa aina se viitonen, joka on pelattavaa maata.
Korttien ollessa vähissä kannattaa laskea, montako korttia on pelattu ja montako jäljellä muilla pelaajilla.

Pisteet.
Kun kaikki kortit on pelattu, lasketaan parien saamat pisteet ja merkitään ylös. Mikäli huutava pari on holannut, vähennetään parilta huudon määrä pisteistä (kts. holaaminen myöhempänä). Jakovuoro siirtyy seuraavalle pelaajalle myötäpäivään. Peli loppuu kun jompikumpi pareista saa 62 pistettä tai enemmän. Mikäli molemmat parit saavat 62 pistettä tai yli, voittaa se pareista, joka viimeisellä kierroksella on tehnyt isoimman huudon. Kun parilla on 48 pistettä tai enemmän on pari ns. katkolla. Kohtelias kirjuri varmistaa, että kaikki ovat tästä tietoisia.

Holaaminen
Mikäli pari ei saa lupaamaansa pistemäärää, pari "holaa". Tällöin parin pistemäärästä vähennetään koko huudettu määrä. Mitään saaduista pisteistä ei lasketa tälle parille hyödyksi. Vastapuoli saa kuitenkin kaikki saamansa pisteet hyödykseen.
Kaikenlainen merkkipeli on kiellettyä ja usein illan aikana sekoitetaankin pareja, ettei syntyisi liian hyvää yhteistyötä pelaajien kesken.
Pelistä on joitakin muunnoksia ja erilaisia sääntötulkintoja. Tässä kuitenkin yhdet säännöt ja pelin pitäisi sujua hyvin näilläkin. Mitkä ovat viralliset ja oikeat säännöt? Niistä on yhtä paljon kiihkeitä kannanottoja kuin sääntöversioitakin.
Mukavia peli-iltoja ja lähettäkää palautetta aivan vapaasti. Enpä panisi pahakseni uusien korttipelien sääntojäkään. T. Jorma Aaltonen